Reijo Hammar on vuonna 1953 syntynyt suomalainen entinen pitkäaikaisvanki, joka tunnetaan erityisesti Viking Sally -laivalla vuonna 1986 tehdystä henkirikoksesta. Hänen elämäntarinaansa kuuluvat myös elinkautinen vankeusrangaistus, kuuluisa Kakolan vankilapako ja vuosikymmeniä kestänyt rikoshistoria.
Myöhemmin Andreas Hammar -nimeä käyttänyt mies nousi aikanaan yhdeksi Suomen tunnetuimmista vangeista. Hänen vaiheensa palasivat laajemmin julkisuuteen vuonna 2024, kun Reijo Hammar – Kakolan karkuri -kirja julkaistiin.
Kuka on Reijo Hammar?
Reijo Juhani Hammar syntyi vuonna 1953. Hänen nuoruuteensa kuului vaikeita vaiheita, ja elämä vei hänet jo varhain laitoksiin. Rikokset alkoivat muodostaa suuren osan hänen elämästään, ja myöhemmin hän vietti huomattavan osan aikuisuudestaan vankilassa.
Hammar tuli koko Suomen tuntemaksi vakavien väkivaltarikosten kautta. Erityisesti 1980-luku määritteli hänen julkista kuvaansa. Viking Sallyn henkirikos ja sitä seurannut Kakolan pako tekivät hänen nimestään pysyvän osan suomalaista rikoshistoriaa.
Reijo Hammar ja Viking Sally
Hammarin tunnetuin rikos tapahtui 10. heinäkuuta 1986 Viking Sally -matkustajalaivalla. Alus oli matkalla Turusta Tukholmaan, kun Hammar surmasi tamperelaisen liikemiehen Antti Eljaalan. Rikoksesta seurasi hänelle elinkautinen vankeusrangaistus.
Viking Sally tunnetaan myös myöhemmästä historiastaan. Alus vaihtoi vuosien aikana nimeä ja omistajaa, ja siitä tuli lopulta Estonia. Estonia upposi Itämerellä syyskuussa 1994 yhdessä Euroopan lähihistorian vakavimmista merionnettomuuksista.
Kuuluisa pako Kakolasta
Reijo Hammar istui elinkautista tuomiotaan Turun keskusvankilassa eli Kakolassa. Heinäkuussa 1988 hän kuitenkin pakeni vankilasta kahden muun vangin kanssa. Mukana olivat Aaro Petteri Tenhunen ja Martti Orajärvi.
Pako oli kaikkea muuta kuin rauhallinen. Hammar ampui vartijaa käteen katkaistulla haulikolla. Vankien päästyä Kakolan ulkopuolelle käynnistyi laaja etsintä, ja tapahtumat saivat paljon huomiota suomalaisessa mediassa.
Karkumatka jatkui Suomessa
Kakolasta pakeneminen oli vasta tapahtumaketjun alku. Karkurit jatkoivat matkaansa Suomessa, ja pakomatkaan liittyi lisää vakavia rikoksia. Yksi paossa olleista miehistä sai myöhemmin surmansa Hammarin kanssa syntyneiden tapahtumien seurauksena.
Hammar onnistui jatkamaan matkaansa, mutta vapaus jäi lopulta lyhyeksi. Hänet otettiin kiinni Tukholmassa muutaman viikon kuluttua paosta. Sen jälkeen edessä oli jälleen paluu vankilaan ja pitkä vankeusaika.
Elämä vankilassa
Reijo Hammarin aikuiselämästä suuri osa kului vankiloissa. Hänen rikoshistoriansa ei koostunut vain yhdestä teosta, vaan taustalla oli useita rikoksia ja tuomioita. Henkirikos ja Kakolan tapahtumat olivat kuitenkin niistä selvästi tunnetuimmat.
Pitkä vankeusaika teki Hammarista aikanaan yhden Suomen tunnetuimmista vangeista. Hänen ympärilleen syntynyt maine perustui ennen kaikkea vakaviin väkivaltarikoksiin ja poikkeukselliseen vankilapakoon, ei tavalliseen julkisuuteen.
Reijo Hammarin armahdus
Hammar sai mahdollisuuden palata vapauteen vuonna 2004, jolloin hänet armahdettiin. Takana oli tuolloin pitkä ajanjakso vankilassa. Vapautuminen tarjosi mahdollisuuden aloittaa erilainen elämä vuosikymmeniä jatkuneen rikos- ja vankilakierteen jälkeen.
Ongelmat lain kanssa eivät kuitenkaan loppuneet kokonaan. Hammarin nimi palasi myöhemmin rikosuutisiin, ja vuonna 2011 tapahtunut väkivallanteko johti jälleen oikeudenkäyntiin sekä uuteen vankeusrangaistukseen.
Vuoden 2011 puukotus
Syyskuussa 2011 Hammar puukotti tuttavaansa Helsingissä. Asia eteni oikeuteen, jossa tapausta käsiteltiin tapon yrityksenä. Hänen aikaisempi vakava rikoshistoriansa nousi samalla uudelleen julkisuuteen.
Hammar tuomittiin neljäksi vuodeksi vankeuteen tapon yrityksestä. Tapaus osoitti, ettei pitkä rikoskierre ollut päättynyt vuoden 2004 armahdukseen, vaikka hänen tunnetuimmista rikoksistaan oli tuolloin kulunut jo vuosikymmeniä.
Reijo Hammar vaihtoi nimensä
Reijo Hammar on käyttänyt myöhemmin nimeä Andreas Hammar. Tästä syystä vanhemmissa rikosuutisissa ja myöhemmissä artikkeleissa samasta henkilöstä voidaan käyttää eri etunimeä.
Reijo Hammar on kuitenkin edelleen nimi, jolla hänet parhaiten tunnetaan suomalaisessa rikoshistoriassa. Erityisesti Kakolan pakoa ja Viking Sallyn tapahtumia käsittelevissä yhteyksissä käytetään tavallisesti hänen alkuperäistä nimeään.
Reijo Hammar – Kakolan karkuri
Hammarin elämä nousi jälleen esille vuonna 2024 julkaistun Reijo Hammar – Kakolan karkuri -kirjan myötä. Mika Katajalan toimittama teos käsittelee Hammarin elämänvaiheita, rikoksia, vankilavuosia ja kuuluisaa Kakolan pakoa.
Kirja on 223-sivuinen elämäkerrallinen true crime -teos. Hammar on itse mukana haastateltavana, joten tapahtumia tarkastellaan myös hänen oman kertomuksensa kautta. Teos toi vuosikymmeniä vanhan rikostarinan uuden lukijakunnan tietoisuuteen.
Reijo Hammarin ikä
Reijo Hammar on syntynyt vuonna 1953. Hän täyttää tai on täyttänyt 73 vuotta vuoden 2026 aikana riippuen hänen tarkasta syntymäpäivästään.
Tarkkaa syntymäpäivää ei ole syytä esittää varmana ilman riittävän luotettavaa vahvistusta. Syntymävuosi 1953 on kuitenkin mainittu Hammaria koskevissa kirjastotiedoissa ja elämäkerrallisissa aineistoissa.
Mitä Reijo Hammar tekee nykyään?
Hammarin nykyisestä yksityiselämästä on saatavilla paljon vähemmän tietoa kuin hänen rikoshistoriastaan. Hänen asuinpaikastaan, perhe-elämästään tai mahdollisesta parisuhteestaan ei siksi ole perusteltua tehdä oletuksia.
Myöhemmällä iällä Hammar on kuitenkin puhunut menneisyydestään ja osallistunut oman elämäntarinansa käsittelyyn. Vuonna 2024 ilmestynyt Kakolan karkuri -kirja toi hänet jälleen esille erityisesti suomalaisen true crime -yleisön keskuudessa.
Katuuko Reijo Hammar rikoksiaan?
Hammar on myöhemmissä haastatteluissa tarkastellut vuosikymmenten takaista elämäänsä eri näkökulmasta. Hän on kertonut katuvansa erityisesti Viking Sallylla tekemäänsä henkirikosta.
Katuminen ei poista tekojen seurauksia tai uhrien läheisten kokemaa menetystä. Se kuitenkin antaa näkökulman siihen, miten Hammar itse suhtautuu menneisyyteensä vuosikymmeniä tapahtumien jälkeen.
Miksi Reijo Hammar muistetaan?
Reijo Hammar muistetaan ennen kaikkea Viking Sallyn vuoden 1986 henkirikoksesta ja Kakolan vuoden 1988 vankilapaosta. Molemmat tapaukset saivat aikanaan huomattavaa julkisuutta ja tekivät hänestä tunnetun koko Suomessa.
Myös hänen pitkä vankilahistoriansa erottaa tapauksen monista muista. Hammar vietti suuren osan aikuiselämästään vankiloissa, ja hänen elämässään rikokset, rangaistukset ja yritykset palata vapauteen seurasivat toisiaan vuosikymmenten ajan.
Reijo Hammar osana Suomen rikoshistoriaa
Hammarin tarina kuvaa yhtä Suomen rikoshistorian synkistä ajanjaksoista. Siihen yhdistyvät vakavat väkivaltarikokset, elinkautinen tuomio, vankilapako ja valtava mediahuomio. Erityisesti Kakolan pako on säilynyt ihmisten muistissa vuosikymmenten ajan.
Reijo Hammarin elämä ei kuitenkaan ole vain tarina näyttävästä vankilapaosta. Sen taustalla ovat todelliset rikokset ja niiden uhrit. Siksi hänen vaiheitaan on perusteltua tarkastella rikoshistoriana ilman rikollisen elämäntavan ihannointia.
Yhteenveto
Reijo Hammar on vuonna 1953 syntynyt suomalainen entinen pitkäaikaisvanki. Hänet tunnetaan parhaiten Viking Sallylla vuonna 1986 tapahtuneesta henkirikoksesta, elinkautisesta tuomiosta sekä Kakolan dramaattisesta vankilapaosta vuonna 1988.
Hammarin elämä sisälsi vuosikymmeniä rikoksia ja vankeutta, mutta myöhemmällä iällä hän on myös käsitellyt menneisyyttään julkisesti. Vuonna 2024 ilmestynyt Reijo Hammar – Kakolan karkuri nosti hänen poikkeuksellisen elämäntarinansa jälleen esille Suomessa.
